2. Matka Ranskan kanaville: Canal du Nivernais
Olen tehnyt matkastamme lehtijutun, jonka löydät täältä: vuokraveneella-ranskan-kanavilla
Kohde: Canal du Nivernais: Kanavan rakentaminen alkoi vuonna 1784 koska oli syntynyt tarve toimittaa suuria määriä puita Pariisin Morvan alueelta. Vesikuljetukset olivat oikeastaan ainut mahdollisuus, sillä maanteitä ei ollut ja rekat olivat vielä keksimättä. Kanava on 180 kilometriä pitkä ja siinä on 110 sulkua. Kanavaliikenne korvautui pikku hiljaa 1900-luvulle tultaessa rautatieliikenteellä. Vasta 1960-luvulla herättiin ymmärtämään kanavien matkailullinen merkitys.
Vasemmalta: Pekka, Heli, Sirpa, Veke, Riitta, Jukka, Arja ja Timo
Jo ensimmäisellä kerralla olisimme halunneet Canal du Nivernaisille, mutta kaikki veneet oli jo vuokrattu. Tällä kertaa onnistuimme saamaa allemme Nautilia-veneen, joka on 12,5m pitkä nelihyttinen kanavavene varustettuna yläohjaamolla. Veneen vuokra on näin sesonkiaikaan n. 2700€/vko.
Joutsenet aamupesulla Canal du Nivernaisilla
Luotimme Suomalaiseen Midnigt Sun Sailing- yritykseen (Sail-a-Round). Siellä meitä palveli erittäin ystävällinen ja asiantunteva Roosa Seligsoniin! Hän järkkäsi meille veneen ja kuljetukset Ranskassa ja hoiti kaikki muutkin juoksevat asiat. Heidän nettisivunsa ovat täällä http://www.midnightsunsailing.fi/ Veneen vuokrausfirma oli Crown Blue Line http://www.crownblueline.com
Matka alkoi lennolla Helsingistä Pariisiin
Onneksi lennot oli varattu jo aikaisin keväällä. Aamulennolla tarjoiltiin kummallista munakasta ja pikkupullo viiniä, jos huomasi pyytää – osa meistä huomasi. Lennon pituus oli kuitenkin kolmisen tuntia, joten sen kyllä kesti. Jouduimme pohtimaan paljon ennen matkan alkua pääsemistä lentokentältä Migennesiin, venevuokraamomme sijaintipaikkakunnalle. Edullisimmaksi ja parhaimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui taksi (pikkubussi). Matkaa kertyi noin 170 kilometriä ja kyyti maksoi kahdeksalta hengeltä 250 euroa. Migennesissä olikin aika ottaa vene vastaan, tehdä koeajo ja tutkailla tulevan viikon kanavareittiä.
Migennesissä tankattiin…..
Aivan venevuokraamon vieressä on erittäin hyvin varustettu marketti (80m). Hyvin nukutun veneyön jälkeen lähdimme porukalla ruokaostoksille sunnuntai-aamuna klo 9. Täytyy myöntää, että S-Marketit ovat näihin Ranskan kauppoihin verrattuna nakkikioskeja – niin mahtavista ruoka, liha, vihannes, säilyke, viini, olut….valikoimista saimme ostoksemme tehdä. Hinnat 20-30% Suomen hintoja halvemmat. Kun kaikki eväät oli saatu mahdutettua veneeseen pääsimme vihdoin matkaan kohti Auxerreä.
Jukka, Veke, Sirpa ja Pekka ihmettelevät, kuinka kauppaostokset voivat todellakin mahtua veneeseemme. Huomaa miehistömme yhtenäinen pukeutuminen!
Auxerre on uskomattoman viihtyisä kaupunki
Iltahan oli jo melko pitkällä kun teimme viimeisen sulutuksen lähes Auxerren keskustassa.
Matkasuunnitelmissa on syytä ottaa huomioon, että sulut menevät kiinni kello 19.00 ja matka loppuu siltä päivältä siihen. Päivällä on myös n. tunnin mittainen siesta, jolloin sulkuvahdit nauttivat Burgundin padoistaan ja tilkasta viiniä.
Viimeinen sunnuntai -sulku Auxerren keskustassa, ruorissa Sulkunen (siis pikkusulku).
Auxerressä on 40 000 asukasta ja kaupunkimaista toimintaa on ollut havaittavissa jo 1100-ja 1200-luvuilta lähtien. Katso lisätietoja täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Auxerre
Kaupungin merkittävin nähtävyys on Pyhän Etiennen Katedraali, jonne meidän leidit menivät katsomaan “light & sound” – showta. Päivä oli ollut aurinkoinen ja pitkä, joten osalle tuli uni silmään kesken esityksen.
Maanantai oli varattu naisten shoppailuun
….ja aamusta he matkaan lähtivätkin. Miehet jäivät veneelle “vahdinpitoon” ja nauttimaan todella helteisestä päivästä. Onneksi olimme vuokranneet käyttöömme neljä maastopyörää – niillä pääsi näppärästi tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin ja suorittamaan suurempiakin hankintoja marketeista (mm. juomavesi ja viini).
Pyöräilevä miehistömme joutui välillä tiukkoihin tilanteisiin oikean reitin löytämiseksi. Tällä kertaa pyöräilyvuorossa Heli ja Arja.
Iltapäivällä siirryimme kuitenkin yhden sulun verran eteenpäin Auxerressä ja ankkuroimme suuren urheilupuiston kupeeseen, jossa oli iso uimahalli ja maauimalakin. Todella hieno paikka!
Poikkeama Vermentoniin
Jos katsot tuota ylempänä olevaa reittikarttaa, saatat havaita meidän yöpyneen useimmissa siinä merkityissä kaupungeissa. Auxerren jälkeen kanava muuttui paljon kapeammaksi ja siten myös jännittävämmäksi navigoida.
Kaikilla ei maltti riittänyt, ohi piti päästä vaikka kanavilla on 8 km/h nopeusrajoitus
Kelit suosivat ja samoin upeat maalaismaisemat. Puolet porukasta lähti päiväruuan jälkeen pyöräilemään ja saapui omia aikojaan Vermentoniin. Olivat todella tyytyväisiä pyöräretkeensä ja viininmaistajaisiin. Toivatpa he meille tuliaisia, joita nautittiin yhdessä veneen yläkannella illallisen yhteydessä.
Joka ilta kokoonnuimme syömään veneen yökannelle illallista, jonka oli tehnyt ko. päivän ruokahuollosta vastaava pariskunta. Tarjoilun taso oli todella korkea, kuten kuvasta voitte nähdä.
Vermenton sijaitsee pääreitiltä noin tunnin ajomatkan päässä (yksi sulku). Kaupungissa on hyvä marketti ja jonkin verran erikoisliikkeitä. Reitti sinne on idyllinen, kuten kuvasta voitte nähdä.
Sulkuvahti Vermentonin “paikallistiellä”
Chatel-Censoir, pikkukylien aatelia
Keskiviikkona lähti jälleen puolet porukasta aamiaisen jälkeen pyöräilemään, ja toinen puoli navigoi venettä kohti Chatel-Censoiria.
Meillä on pyöräilypäivä: Pekka, Arja ja Heli
Pyöräretkeläiset poikkesivat matkallaan mm. hautausmaalle, jossa hautakivet kertoivat kyläläisten tarinaa…
Pere oli innokas vihannesten viljelijä
Olimme viettäneet runsaasti aikaa Auxerressa, ja se tiesi loppumatkalle sulkuja ja pitkähköjä päivämatkoja. Chatel-Censoir saavutettiin vasta keskiviikko-iltana juuri sulkujen sulkemisaikaan. Onneksi pääsimme rantautumaan piskuisen kaupungin satamaan ja nauttimaan ilta-auringosta yhdessä kymmenien muiden veneiden kanssa.
Kuvassa ollaan tulossa Chatel-Censoirin satamaan. Huomaa! Veneet peruutetaan laituriin, ei siis mennä keula edellä kuten Suomessa.
Kylän “marketti” oli todella mainio: 100 neliömetriin oli tungettu aivan valtava määrä tavaraa, käytävien leveys oli 50 cm, joten toista asiakasta ei siinä päässyt ohittamaan.
Joka-aamuinen urakka: patonkien haku paikalliselta leipurilta. Tässä vuorossa Pekka.
Kanavalla sattuu ja tapahtuu, jokainen sulku on erilainen
Kanavalla navigoinnin tekee äärettömän mielenkiintoiseksi sulutukset, sillä ne ovat joka kerta erilaisia. Sulkuun ajaminen vaatii ennen kaikkea rauhallista otetta niin veneen kapteenilta kuin miehistöltäkin. On tähdättävä keskelle sulkua ja keula-ja perämiehet voivat omalta osaltaan estää sivukosketukset.
Kanavaan ajo on melko tarkkaa hommaa – reunoille ei jää paljon ylimääräistä
Kun sulkuportit on suljettu ja vesi alkaa virrata sisään, voivat vesipyörteet olla aika kovat kuten kuvasta näet.
Veneen iskeytyminen sulun laitoihin estetään etu-ja takaköysillä, joita ei saa sitoa kiinni, vaan niitä pitää pystyä veden pinnan liikkeen mukaan joko löysäämään tai kiristämään. Jokaisella sululla on oma vahtinsa, joka auttaa ja neuvoo. Hän hoitaa myös sulkuporttien sulkemisen ja avaamisen. Vahdit ovat useimmiten nuoria nuoria kesätyötä tekeviä opiskelijoita.
Sulkuvahtien talot ovat todella idyllisiä!
Camecyn museoon kannattaa tutustua
Päätä päiväsi sulutukseen – ja niin teimmekin Camecyn keskustassa. Venelaiturit sijaitsevat tässä pikku-kaupungissa aivan keskustan tuntumassa, markettiin matkaa vain 100 metriä, ja myös naisille shoppailuun sopivia pikkuputiikkeja on riittävästi. Noin kahden kilometrin päässä on myös CM-tasoinen automarket.
Kaupungissa sijaitsee todella hieno museo: posliinia, valtameripurjehtija Alain Colasin seikkailuista kertova näyttely, Laupotin julistetaidetta ja näyttävä taidekokoelma.
Alain Colas teki mm. yksinpurjehdyksen maapallon ympäri
Kaiken kaikkiaan mainio pikkukaupunki, jossa voisi viettää aikaa enemmänkin. Yksi Nivernaisin merkittävimmistä keskuksista ja museossa olleen näyttelyn perusteella myös 1800-luvulla tärkeä puutavarauittojen keskus.
Tannay – päätepiste
On hyvä tulla veneen luovutuspaikkaan jo perjantai-iltana, sillä vuokra-aika päättyy lauantaina klo 9.00. Siivoomiseen ja tavaroiden keräämiseen menee helposti yksi ilta, ja tietysti pitää tyhjentää jää-ja baarikaappi.
Tässä tyhjenee jää-ja ruokakaapit….
…ja tässä tyhjenee baarikaapin sisältö
Paluu…..
Intensiivinen viikko Nivernaisin kanavalla alkoi olla lopuillaan. Venevuokraamo oli järjestänyt meille jälleen pikkubussin paluumatkaa varten – kuski ei taaskaan osannut kuin ranskaa, mutta ei se matkantekoa haitannut. 270 kilometriä, kolme tuntia ja 400€. Olimme Charles de gaullen lentokentällä seitsemän tuntia ennen koneen lähtöä. Emme voineet arvata lentoja varatessamme, että kenttäkuljetuksemme sujuisivat niin joutuisasti.
Olen kirjoittanut tämän kuvan taakse tekstin “Hauskaa”
Tässä oli kertomuksemme matkasta Canal du Nivernaisille. Seuraa tätä blogia, sillä lisää aineistoa on tulossa!
…… ja matka jatkuu …..
Muutamia käytännön vinkkejä…
Haluatko tehdä matkamme sateliittikuvien avulla? Tässä ohje, miten se tapahtuu:
Hakeudu sivulle http://maps.google.com. Laita hakusana Migennes. Valitse oikeasta kuvan ylänurkasta vaihtoehto “satelliitti”. Ja sitten seuraat jokea suuntanuolella alaspäin kohti etelää. Kuvan koko kannattaa laittaa viidenteen portaaseen ylhäältä lukien alaspäin. Tällöin kuvasuhde on aika yksityiskohtainen.Alkumatka sujuu taajamien ja asutusten läpi ja sitten tulee iso kaupunki Auxerre. Reitti jatkuu: Vaux. LaCour, Barree, Vinselles, Cravant ja sitten reitti kapenee ja varmaan kaunistuukin. Bazarnes, hyviä pieniä kyläravintoloita…Chatel Censoir, Lycu sur Yonne, La Foret, Clamecy, Villiers sur Yonne Mutkien jälkeen vähän kauempana Tannay, johon reissu loppuu. Yhteensä 50 sulkua, 100 km.
Omat videopätkämme ovat vielä käsittelemättä, mutta tuntumaa kanavalla ajosta voi ottaa tästä clipistä
Tässä clipissä on taivaallinen musiikki!
Jätä kommentti